Haminan nähtävyydet

Hamina on historiansa ansiosta kerrassaan ainutlaatuinen suomalaiskaupunki. Kaupungissa sijaitsee yksi maamme merkittävimmistä linnoituksista, joka on värittänyt sitä ympäröivän kaupungin elämää. Alue on ollut niin Ruotsin kuin Venäjänkin vallan alla ja siellä on käyty merkittäviä neuvotteluita. Yhtenä esimerkkinä on Ruotsin kuningas Kustaa III:n ja Venäjän keisarinna Katariina II:n neuvottelut vuonna 1783. Tosin kyseiset neuvottelut eivät onnistuneet odotetusti, sillä Kustaa III julisti sodan pari vuotta myöhemmin ja keisarinna Katariinan kansalle suunnattu vastaanotto jouduttiin keskeyttämään, sillä eräs tuntematon kansalainen rohkeni suudella keisarinnaa suoraan suulle.

Haminan vanhaa kaupunkia kutsutaan kaupunkilinnoitukseksi, jonka uniikki kaavaratkaisu perustuu renessanssin ideaalikaupunkimalliin. Säteiden tavoin keskustan Raatihuoneentorilta lähteviä katuja reunustaa kahdeksankulmainen linnoituskehä, joka muodostaa samalla symmetrisen tähtikuvion. Kaupungin kaava valmisteltiin Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla, mutta aktiivisin rakennustyö tapahtui vasta Venäjän vallan alla vuoden 1742 jälkeen.

Tänä päivänä hyvin kompaktin vanhan kaupungin kapeilla kaduilla nähtävyydet ovat vieri vieressä. Kaupungin keskustasta lähtee säteittäin kahdeksan katua, joita yhdistää kaksi ympyräkatua. Ideaalikaupungin mallin idea on pyrkiä luomaan tasavertainen asuinpaikka kaikille sen asukkaille ja samalla se kuvasti yhteiskuntaa. Niin myös Haminassa, jossa vanhan kaupungin keskustan Raatihuoneentorilla ovat rinta rinnan Engelin suunnittelemat empiretyylinen Haminan raatihuone ja vaaleansininen, kreikkalaisia temppeleitä muistuttava Johanneksen kirkko. Ideaalikaupungin esimerkkejä on säilynyt vain muutama nykypäivään asti, joista tunnetuin on Italian Palmanova.

Haminassa on myös toiminut kadettikoulu, jonka kuuluisin oppilas oli presidentti ja marsalkka C.G.E. Mannerheim. Kadettikoulu lakkautettiin 1900-luvun vaihteessa ja sen tiloissa jatkoi reserviupseerikoulu. Haminan reserviupseerikoulu on vieläkin yksi arvostetuimmista ja suosituimmista armeijakouluista Suomessa, jossa vuosittain tuhannet suomalaiset miehet ja naiset läpikäyvät ylemmän RUK-koulutuksen.

Vieraillessasi Haminassa tutustu ainakin näihin kohteisiin:

1)      Haminan linnoitus

Haminan linnoitusta alettiin rakentamaan Ruotsin vallan alla vuonna 1722. Työt eivät ehtineet valmistua ennen vuotta 1742, jolloin Venäjän armeija marssi kaupunkiin ja otti sen haltuunsa. Vuotta myöhemmin tehdyssä Turun rauhassa Venäjän valtakuntien raja siirtyi Kymijoelle kauas Haminan länsipuolelle. Haminasta syntyi siis Venäjän merkittävä rajalinnoitus. Venäläinen kenraali Aleksandr Suvorov nopeutti rakennustöitä ja rakennutti linnoitukselle harmaakivimuurit. Linnoituksen bastionirintaman suojaamana toimi varuskunta, jonka tehtävä oli vastata kaupungin asukkaiden turvallisuudesta.

Alkuperäisessä linnoituksessa oli seitsemän bastionia, mutta vain kuusi niistä on jäljellä. Ne on nimetty Suomen linnoituskaupunkien mukaan: Savonlinnan bastioni, Turun bastioni, Haminan bastioni, Helsingin bastioni, Lappeenrannan bastioni ja Hämeenlinnan bastioni. Vuonna 1803 linnoituksen pohjoisosaan Kirkkojärven rannalle rakennettiin myös keskusbastioni. Linnoitus on merkittävä tapahtumapaikka kesäisille tapahtumille, kuten Hamina Tattoolle.

2)      Johanneksen kirkko

Raatihuoneentorilla sijaitseva Johanneksen kirkko on kolmas Haminaan rakennettu kirkko sen jälkeen, kun kaksi edellistä tuhoutuivat tulipalossa. Carl Ludvig Engelin suunnittelema vaaleansininen kirkko palveli aikoinaan ainoastaan Haminan ruotsinkielistä väestöä. Se vihittiin käyttöön vuonna 1843 ja nimettiin Johannes Kastajan mukaan. Vuosien 1905 – 2003 välisenä aikana kirkko toimi Haminan seurakunnan kirkkona, jonka jälkeen seurakunta on kokoontunut Marian kirkossa.

Kirkko kävi läpi perusteellisen peruskorjauksen vuonna 1955, ja sisältää edelleen kirkon ylpeydenkohteen, Raamatun vuodelta 1703. Kattokruunut ovat niin ikään vanhoja ja valmistettu vuosina 1756 ja 1759. Nämä olivat ainoat esineet, jotka selvisivät Johanneksen kirkon edeltäjän Elisabetin kirkon tulipalosta.

Kastemaljan yläpuolella oleva kirkkolaiva on puolestaan peräisin presidentti Koivistolta. Kristuksen ylösnousemusta esittävän alttaritaulun on maalannut B.A. Godenhjem ja lisäksi kirkon perällä on marmoritaulu, johon on kirjoitettu Tanskan konsulin J.S. Ignatiuksen testamentti vuodelta 1837.

3)      Marian kirkko

Neitsyt Marialle pyhitetty Marian kirkko on keskiaikainen kivikirkko, joka rakennettiin nykyiselle paikalleen ennen vuotta 1396. Valmistuessaan se nimettiin seurakuntansa mukaan Vehkalahden kirkoksi, mutta Haminan ja Vehkalahden seurakuntien yhdistyessä nimeksi vaihdettiin Marian kirkko.

Historiansa aikana kirkko on tuhoutunut ja korjattu useaan otteeseen, minkä takia sen sisältä ei löydy vanhoja kirkollisia esineitä tai maalauksia. Nykyisen asunsa kirkko sai vuoden 1821 Haminan palon jälkeen, jolloin C.L. Engel suunnitteli kirkon mallin. Samalla kirkkoon lisättiin nykyinen kellotorni. Viimeisin kunnostustyö päättyi vuonna 2013. Kirkon 1700-luvun esineistöä on kuitenkin edelleen nähtävissä museohuoneessa.

Marian kirkko on Haminan seurakunnan pääkirkko ja siellä on 550 istuinpaikkaa. Kirkon lattian alle ja sen ympäristöön on laskettu lepoon monia merkittäviä vehkalahtelaisia. Siitä muistuttavat asehuoneessa oleva muistolaatta sekä kirkkopihaan pystytetty Esko Ahlbergin suunnittelema muistomerkki. Tornin seinällä näkyy vehkalahtelaisen taiteilijan Sulo Mäkelän korkokuva.

4)      Salpalinja

Itsenäisen Suomen merkittävin rakennusurakka on ollut Salpalinja, joka rakennettiin itäiseksi puolustukseksi pitkin itärajaa. Vuosien 1940 – 41 ja 1944 aikana rakennetun Salpalinjan kokonaispituus on jopa 1200 kilometriä. Se on edelleen yksi merkittävimmistä ja parhaiten säilyneistä toisen maailmansodan linnoitusketjuista maailmassa.

Matkailijat ovat päässeet tutustumaan salaisena projektina pidettyyn Salpalinjaan vasta 1980-luvulla, kun Virolahdelle avattiin bunkkerimuseo ja Miehikkälään Salpalinja-museo. Miehikkälän museoalueella voi nähdä kunnostettuja korsuja, panssarivaunujen kiviesteitä, taisteluhautoja ja ajan aseistusta. Sisänäyttely perehdyttää Salpalinjan rakentamiseen ja linnoittajan arkeen. Alueella voi myös retkeillä luonnon keskellä tutustuen samalla alueen historiaan.

Vehkalahdesta 40 kilometrin päässä sijaitsevan Virolahden bunkkerimuseo taas kertoo elämysten avulla Virolahden alueen Salpalinjan rakentamisesta sekä sotahistoriasta. Vierailija pääsee muun muassa kurkistamaan tervanhajuiseen puukorsuun ja kulkemaan hämärän yhdyshaudan läpi. Ulkoalueilla esitellään sota-aikojen tykistöä ja vierailijoille on tehty opastettu maastoreitti, joka yhdistää museon viereiset betoniset linnoituslaitteet toisiinsa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *