Vehkalahti

Suomessa on tapahtunut useita kuntaliitoksia viimeisten vuosikymmenten aikana ja suurimpana syynä niihin on tulevaisuuteen varautuminen. Yhteen liittyvät kunnat pystyvät nimittäin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin paremmin kuin yksittäiset kunnat. Kuntaliitoksilla pyritään takaamaan alueen elinvoimaisuus ja kilpailukyky globaalissa markkinataloudessa.

Haminan kaupunki on aikoinaan perustettu Vehkalahden kirkonkylän kohdalle, joten jo ennen kuntaliitosta Vehkalahden kunnantalo ja kirkko sijaitsivat Haminan keskustassa. Kuten monissa suomalaisissa kuntaliitoksissa, myös Vehkalahden ja Haminan liitoksesta oli keskusteltu ja väännetty pitkään. Kun valtuuston päätös lopulta tehtiin, asiat etenivät nopeasti.

Ennen kuntaliitosta Haminan kanssa Vehkalahden naapurikuntia olivat Anjalankoski, Hamina, Kotka, Luumäki, Miehikkälä ja Virolahti. Vehkalahden kyliä ovat muun muassa Husula, Neuvoton ja Pyhältö. Vehkalahti on ollut osa Haminan kaupunkia vuodesta 2003 lähtien.

Vehkalahden sijainti ja geologia

Vehkalahti sijaitsee Suomenlahden rannikolla Kymenlaaksossa. Matkaa Vehkalahdelle pääkaupungista Helsingistä on noin 160 kilometriä. Koska Vehkalahti sijaitsee meren äärellä, kuuluu sen alueeseen myös useita saaria. Geologisesti Vehkalahti muodostuu pitkälti graniitteihin kuuluvasta rapakivestä, kuten muukin Kymenlaakson alue.

Rapakivi on Kymenlaakson maakuntakivi, ja rapakiveä louhitaan Kymenlaakson alueella. Rapakivi on pidetty ja arvostettu rakennuskivi sen hyvän kestävyyden ja kauniin värin vuoksi. Rapakivi on Suomen kallioperän nuorinta kerrostumaa ja ikää rapakivellä on noin 1,65 miljardia vuotta. Vehkalahdella ja laajemminkin koko Kymenlaaksossa esiintyvä rapakivi on osa niin sanottua Viipurin massiivia, joka ulottuu Loviisan tienoilta Viipurin itäpuolelle saakka.

Mielenkiintoinen yksityiskohta tähän kivilajiin liittyen on, että rapakivi on sanana tunnettu myös maailmalla, ei vain Suomessa. Sana on lainattu suoraan suomen kielestä muihin kieliin kuvaamaan kyseistä kivilajia.

Sukellus historiaan

Pysyvää asutusta Vehkalahden seutuville on muodostunut jo 1100 – 1200-luvulla. Vehkalahdelta on tehty kivikautisia, rautakautisia ja pronssikautisia löytöjä. Varhaisimpien tietojen mukaan Vehkalahti on perustettu vuonna 1427. Vehkalahti on kuitenkin mainittu asiakirjoissa jo tätä ennen eli vuonna 1336. Kyseinen maininta liittyy kaupankäyntiin tallinnalaisten porvareiden kanssa. Vehkalahden perustamisvuosi 1427 viittaakin siihen, että tuolloin Vehkalahden seurakunta itsenäistyi. Tuohon aikaan kuntien historia on käytännössä seurakuntien historiaa, koska kirkko näytteli suurta roolia kansalaisten elämässä.

Vehkalahden ylpeys, harmaakivikirkko on todistetusti peräisin 1400-luvulta. Tällä hetkellä kirkko on kuitenkin hyvin erinäköinen kuin se oli alkuperäisessä asussaan. Vuonna 1821 Haminassa oli paha tulipalo, joka tuhosi suuren osan kaupungista. Tulipalossa myös Vehkalahden harmaakivikirkko kärsi pahoin. 1500-luvun aikana kirkko joutui jälleen tulipalon kohteeksi ja kirkko myös ryöstettiin. Kirkon korjaukset on toteutettu siten, että kirkko edustaa nykyisellään empiretyyliä aiemman goottilaisen tyylin sijaan.

Suovehka Vehkalahden vaakunassa

Olet kenties huomannut, että Vehkalahden vaakunan pohjaväri on sininen. Sinisen pohjan päällä on kasvi nimeltä suovehka. Entä kiinnititkö huomiota, että Suovehkan lehdet ja varsi ovat vaakunassa väriltään kultaiset, Suovehkan kukinto on punainen ja kukintoa ympäröivä suojus on hopeinen?

Vehkalahden vaakunassa kuvattu suovehka on latinankieliseltä nimeltään Calla palustris. Suovehka kasvaa kosteilla paikoilla, kuten suoalueilla ja järvien ja lampien rannoilla. Kuten vaakunastakin voi huomata, suovehkan lehdet ovat sydämenmuotoisia. Ne ovat paksuja ja pituudeltaan noin 10 cm. Kukinto on valkoinen ja tähkänmuotoinen. Kukintoa suojaa valkoinen lehti ja marjat ovat punaisia. Suovehka on kokonaisuudessaan myrkyllinen kasvi, jonka vuoksi on mielenkiintoista, että vanha tarina kertoo siitä, kuinka Vehkalahdella on syöty suovehkaa. Miksi ihmeessä ja miten se on mahdollista?

Suovehkan syöminen liittyy nälkävuosiin, jolloin muuta ravintoa oli hyvin niukalti ja kansalaiset joutuivat turvautumaan luonnon antimiin pysyäkseen hengissä. Suovehkan juurakossa on runsaasti tärkkelystä, joka on ihmiselle tärkeä hiilihydraatin lähde. Kun juurakkoa kuivattiin tai keitettiin, sen myrkyllisyys hävisi tai ainakin laski huomattavasti, jolloin kasvia voitiin käyttää ravintona.

Vehkalahden vaakuna on suunniteltu vuonna 1951 ja työn takana on arkkitehti ja tekniikan tohtori Carolus Lindberg. Vaakunan historia on mielenkiintoinen, sillä vaakunaa on käytetty ja sitten taas poistettu käytöstä. Kun Vehkalahti ja Hamina yhdistyivät vuonna 2003, otettiin yhdistyneen kaupungin käyttöön Vehkalahden vaakuna. Se oli käytössä useita vuosia aina vuoteen 2013 asti, jolloin Haminan kaupunki otti kaupunginvaltuuston päätöksellä käyttöön vanhan vaakunan, jossa on sinisellä pohjalla kultainen vene ja sen päällä kuninkaankruunu.

Molempien vaakunoiden pohjaväri on kuitenkin sininen, joka on symboloinut Vehkalahden ja Haminan tiivistä yhteyttä jo ennen kuntaliitoksen tapahtumista.

Koe Vehkalahti

Vaikka Vehkalahti on pieni kunta, Husulan kylässä sijaitsee Vehkalahden kotiseutumuseo, johon kannattaa tutustua. Museo on kesäisin avoinna viikonloppuisin ja muina aikoina tilauksesta. Museon perusnäyttelyssä esitellään Vehkalahden asutushistoriaa ja esihistoriaa. Rannikolla sijaitsevassa kunnassa veneenveistäminen ja laivanrakennus ovat olleet tärkeitä taitoja ja elinkeinoja. Niistä kerrotaan lisää kotiseutumuseossa. Museossa voi myös tutustua suksien tekemiseen ja suutarin työhön suutarin työpajan avulla. Perusnäyttelyssä pääsee tutustumaan myös talonpoikaiselämään, lottaperinteeseen, kouluperinteeseen ja Vehkalahden knaapeihin.

Tiedätkö, mitä knaapit ovat? Suosittelemme Vehkalahdella vierailua, mutta paljastettakoon, että Knaapeiksi kutsuttiin historiallisen keskiajan aikana ritarin asemiestä ja uuden ajan alussa knaapiksi kutsuttiin rälssimiestä. Knaappi-sana tulee saksan kielestä ja ensimmäisen kerran kyseistä sanaa on käytetty Ruotsissa 1300-luvun alkupuolella. Vehkalahden knaapit olivat tiettyjä, veroista vuosina 1381 – 1783 vapautettuja sukuja. Verovapaus oli kiitos siitä, että suvun jäsenet varustivat kuninkaan asemiehiä ja muun muassa vartioivat rannikkoa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *